Pudasjärvi

Johan on taas päivitysväli blogin osalta venähtänyt laittoman pitkäksi. Sen vielä ymmärtäisi jos ei kävisi töissä että olisi parempaakin tekemistä kuin blogin päivittäminen, mutta säännöllistä päivätyötä tekevälle blogittaminen vaikka ihan päivittäin, ellei jopa tunneittain, ei pitäisi olla mikään ongelma.

Pudasjärvellä tapahtui eilen SM-maastojen merkeissä ja olinpa omaltakin osalta soppaa hämmentämässä. Kisaan ei voinut valmistautua paremmalla tavalla kuin katsomalla 12 vuoden takaisia SM-maastoja vastaavasta paikasta. Kuten jo ehdin kotimatkalla todeta, nuorten sarjoissa pronssille juossut muuan Jussi Utriainen olisi pitänyt vähintään diskata kisa-asuvalinnan takia. Lisäksi hiuskuontalosta olisi voinut antaa kilpailukieltoa päälle. 

Toki muutenkin pyrin kisaan valmistautumaan kuin menneen ajan kisa-asuja ihastellen. Valmistautumisvaiheessa meno ei ollut erityisen hääviä. Tasan viikko ennen kisaa juoksin radiomäellä 6x1000m /4. Tavoitteeksi oli laitettu 2.58 aloituksen jälkeen lopetus 2.40:een. Myrskytuuli hoiti osansa ja hieman tahmea kulku loput siinä määrin, että viimeinen veto ei liikkunut kuin 2.50, sitä edelliset 2.59-3.01. Seuraavan päivän 12km 3.37/km oli suhteessa vielä vaikeampi harjoitus ja alkoi mietityttää niinköhän sitä palautuu millään tavoin maastokoitokseen. Torstaina vetäisin vielä pohkeet juntturaan juoksemalla 15x400m "66-68 /1,5. Ajatellen tulevaa BMC-kisaa kyseinen treeni oli tärkeä, maastoja ajatellen ainoa anti taisi tosiaan olla se melkoinen pohjejunttura. 

Lyhyelle lähdin sillä tavoitteella, että viime vuoden seitsemättä sijaa pitäisi pystyä parantamaan. Viime vuonna edellä olleista puuttuivat melkein kaikki, vastapainoksi oli sitten Korir ja Rotich viivalla. Mitalitavoitteluun kiilaamista en nähnyt ihan realistisena vaan veikkasin, että Kenian poikien takana kaima ottaisi kolmossijan ja sitten iso porukka taistelisi sijoista 4-8. Erityisiä yllätyksiä sinne kärkikymppiin ei loppupeleissä sitten mahtunutkaan. Lindahl oli jo viime vuonna kahdeksas ja Leinonen taisi olla Lahdessa kymmenes kaaduttuaan lähtörytäkässä, joten heidätkin oli merkattu jo etukäteen. Nummela oli tainnut merkitä vain Koririn, sillä Lewis kuulemma lähtökiihdytyksessä koputteli Akin olkapäälle ja kyseli ystävällisesti olisiko mahdollista päästä ohi....

Starttiin itsekin jouduin laittamaan paukkuja kuin Wannas konsanaan sillä reitti kapeni varsin nopeasti. Tarkoitus oli vähintäänkin top-kympissä olla kapean kohdan koittaessa. Lähtökiihdytys oli aivan sopiva, mutta sen jälkeen olisi voinut hieman ottaa rauhallisemmin hyvän paikan löydyttyä Brickhillin, Jussin, Rotichin ja Järvenpään takaa. Ensimmäisen kilsan juoksin aikalailla Jussin tuntumassa sijoilla 4-5. Harjamäki sieltä jossain vaiheessa tuli heittämällä ohitse ja pikkuhiljaa kenialaisten takana Harjamäki, Järvenpää ja Utriainen pääsivät pikkaisen karkuun meikeläisen jäädessä Lindahlin, Leinosen ja Nummelan pussittamaksi. Tai no, ihan hapoillahan olin jo siinä vaiheessa. Ensimmäisen kierroksen loppuun mentiin siis näissä asemissa. 

Toisella kierroksella tilanne pysyi aika identtisenä. Ensimmäisen kierroksen lopussa meidän porukalla oli sauma vetää edellä menevät kiinni, mutta vastatuuleen ei löytynyt vetäjää ja vauhti meni hetkeksi lähes hölkäksi. Toisaalta pääsin pikkaisen palautumaan oltuani hetken aikaa varsin heikossa hapessa ekan ringin lopussa. Kolmosen kohdalla lähettiin taas kapuamaan ylämäkeen ja siinä selvästi Lindahlilla löytyi enemmän voimia kuin meillä muilla. Myös Leinonen oli siinä vahvoilla, sen sijaan Nummelalla on tainnut ylämäkivedot jääneet tekemättä ja mies joutui antamaan nippa periksi. Ylämäen jälkeen olin, kuten muutkin Koriria lukuunottamatta, aivan hapot, mutta päätin ottaa minimitavoitteeksi Leinosen nitistämisen miettien jo Saavalaisen mahdollista kuittailua jos sille häviäisin. Nuijamiehen sain nuijittua mutta Lindahlia vastaan ei riittänyt paukut todella hajottavalla loppusuoralla (vastainen ja lievä ylämäki). Sijoitus siis viime vuoden tapaan seitsemäs. 

Pika-analyysi maastoesityksistä ei viitannut täyteen floppiin mutta ihan yhtä kaukana oli venyminenkin. Ehkä yksi maastokisa viikko ennen SM-koitosta olisi ollut paikallaan, nyt kun tuntui siltä ettei ihan kaikkea saanut ruhosta riuhdottua irti. Sijoitus sivuaa parasta sijoitustani SM-maastoissa, joten sikäli suoritus on ihan linjassa aiempien maastoesitysten kanssa. Lähtökohdat kauteen ovat siis kokolailla samanlaiset mitä viimekin vuonna, nyt vain toivon mukaan on jotain viime vuodesta opittu ja samat karikot olisi tarkoitus välttää toistamiseen. Lauantai ja Manchesterin vitonen kertoo viimeistään missä todella tällä hetkellä mennään. Ennätystä lähdetään aina ulkomaan kisareissulta hakemaan, mutta missään tapaukssa 14.20 alitus ei tässä vaiheessa tunnu totaaliselta epäonnistumiselta. Katsotaan kuin käy! 

Katseet 14 minuutissa

Pari viikkoa tultu taas kevättä eteenpäin ja kisakausi alkaa olla aivan ovella. Karhu-viestin jälkeen kulku on vaihdellut ihan laidasta laitaan, pari kertaa on ollut olo kuin ei olisi koskaan lenkillä käynytkään, vastapainoksi muutamat treenit ovat sujuneet ihan perushyvällä kululla. Viimeiseen viikkoon juoksua tuli 160km keskittymisen ollessa ennen kaikkea kovissa harjoituksissa. Kahden viikon jakson paras treeni taisi tulla tänään, vaikka 2x10x400m 67-68 (vika 64) /1,5 /5 ei sinänsä vielä suureen riemuun anna aihetta.

Tulevaa kesääkin on pitänyt tässä vaiheessa jo hieman suunnitella. Harjoittelun oltua tänä keväänä jonkin verran kestävyyspainotteisempaa olisi yksi vaihtoehto ollut siirtää painopistettä kympille ja aloittaa kausi SM-maastojen pitkällä matkalla. Viime kesänähän fokus oli alkukaudesta kympillä ja sellainen koomahan siitä kahden kympin kisan myötä iskikin, ettei siitä toivuttu ennen heinäkuun puoliväliä. Toisaalta viime kaudella ennätysten osalta 5000 metrillä mentiin pikkaisen eteenpäin, kun taas kympillä parannusta ei tullut. Jos vertaa tuloksia 14.10 ja 30.15 keskenään niin varsin selvää on kumpi matka on toistaiseksi kulkenut suhteessa kovempaa. Vahvistusta vitoselle satsaamisesta tuli myös hallikaudelta, jolla juostu 8.17 kiihtyvällä vauhdinjaolla lupasi ihan hyvää.

 Edellä mainittujen spekulaatioiden vuoksi keskittyminen on siis alkavalla kaudella puhtaasti jälleen vitosella. Kympin kisoja tuskin tulee juostua muualla kuin kalevalaisissa. Sen sijaan nopeuspuolta täytyy hakea viime kautta enemmän tonnivitoselta ja kolmoselta. Tonnivitosella ajan pitäisi parin vuoden tauon jälkeen painua taas lähelle 3.50:ntä ja kolmosella 8.10 alitus ei pitäisi hallikauden perusteella olla utopiaa. SM-maastojen matkavalinta on siis luonnollisesti lyhyt, vaikka menestymismahdollisuudet olisivat ehkä pitkällä olleet hiukan paremmat. Palautuminen nelosesta on kuitenkin huomattavasti nopeampaa, etenkin kun ensimmäinen vitosen kisa odottaa jo viikko maastojen jälkeen. Ratakausi on tarkoitus aloittaa British Milers Clubin Manchesterin kisalla, eli heti ensimmäiseen kisaan isketään täysillä ennätystavoittein.

Hyvää menoa karhussa

Kevään maantiekausi on aloitettu (ja mahdollisesti samalla myös lopetettu) eilisen Karhu -viestin myötä. Päällisin puolin fiilikset omasta juoksusta ovat hyvät, joskin pikkaisen se pistää mietityttämään jos tämännäköinen kaveri jättää tuloslistan mukaan viisi sekuntia kilometrillä. Itse en tuota rusketusta lähtisi vielä esittelemään Huhtalan, Tuokon ja Brunilan ollessa kuitenkin viivalla.

Karhuun lähdettiin hyvinkin kevyen harjoitusviikon jälkeen. Edelliset kolme viikkoa olivat määrällisesti (2x160km, 1x200km) sekä tehollisesti varsin kovia, joten päätin antaa palautua ihan kunnolla. Ainoa edes hieman kovempi harjoitus oli torstainen herättely eli lenkin lomassa 3x1km 3.01-3.05 vauhdein. Sen verran herkistely vaikutti, että jo aukivedot ennen kisaa tuntuivat irtonaisimmalta menolta pariin viikkoon.

Kisaan kuuluvien spekulaatioiden jälkeen itselleni lankesi avausosuus, jolle odotettiin jopa Lewis Koriria Urheiluliiton viestiä avaamaan. Ilmeisesti joku kyläkisa eli Kenian 10 000 metrin olympiakarsinnat ajoivat tällä kertaa tärkeysjärjestyksessä edelle eikä Lewistä nähty avaamassa.

Avausosuuden matkaksi oli ilmoitettu 9.4km eli loppuvaiheen tiukka nousu oli jäänyt pois. Ensimmäiset 2km pidettiin Hytösen Tommin kanssa vauhtia pikkaisen yli 3 minsan tonnein. Oma juoksu tuntui varsin hyvältä, joten koetin pitää melko hyvää vauhtia kärjessä yllä. Noin kolmosen kohdalla luulin ainoastaan Tommin enää seuraavan, joten hieman yllätys oli että peesissä olikin A-P Niinistö. Pieni hetki ehdittiin vetää vastaiseen vuorovedolla ennen kuin jäin tekemään töitä yksin. Varsin mukavasti tuli reitin varresta ja huoltoautoista kannustusta, toisaalta kuten kuvasta näkyy, ehkä en silti pistänyt itseäni riittävän tiukille... Joka tapauksessa, mikäli järjestäjien ilmoittama 9.4km pitää paikkansa, keskivauhdiksi olisi muodostunut 3.01/km. Hieman nousuvoittoisella reitillä se lupaisi erittäin hyvää. Fiilis ainakin oli parempi mitä Hakunilassa muutama viikko sitten.

Joukkueena meidän viesti sujui vaihtelevasti ja toki kun seitsemän kaveria on joukkueessa, niin niitä koomailujakin osuu aina jollekin. Kolmossija yleisurheiluseuroissa oli ihan kelpo saavutus siihen nähden, että joukkueen kokoon saaminenkin tuotti asiaan kuuluvaa haastetta. Erityisen hyvin meidän porukasta onnistui uusi vahvistuksemme Juha Järvelä viimeisellä osuudella, joskin niistä pitkistä trikoista tulee jonkin verran miinusta ja niistä mamiksista en viitsi edes aloittaa.

Seuraaville viikoille ei ole vielä suunnitelmaa tehty, mutta ruuvia on toki taas kiristettävä kevyen viikon jälkeen. Muutamia kisojakin olisi toki syytä saada alle ennen SM-maastoja ja kesän ensimmäisiä ratakisoja. Tästä on lupaava jatkaa.

Kevät käyntiin karhulla

Poimintoja treeneistä:

Vko 13
Ti mäkiharjoitus 7x90" + 6x100m
Ke 15km reipas 3.34/km
Pe 5x1000m ka 2.49.5, vika 2.38.9 /3,5
Su 30km kevyt
Määrää 160km

Vko 14
Ti mäkiharjoitus 7x90" + 10x100m radalla
Ke 15km reipas 3.29/km hallissa
La 10x1km ka. 3.08 /1,5 ulkona
Su 30km
Määrää 200km (ti-ma)

Pyhät on lusittu ja sen verran oli kävi aika pitkäksi kun töihin ei päässyt, että lenkillä oli käytävä tavallista tiheämpään tahtiin. Viimeiseen 7 päivään juoksua kertyikin tasalukema parisataa kilometriä. Pääsiäisenä neljään päivään mahtui 124km juoksua eli olo on jokseenkin piesty. Toissaviikolla määrää tuli maltillisempaan tahtiin mutta viikkoon mahtui tehoja varsin mallikkaasti.

Kahden viikon jakson ehdottomasti parhaimman treenin tein toissaviikolla Marttisen völjyssä Esport centerissä. Suunnitelmissa oli juosta 5x1000m siten, että viimeisessä vedossa ei tarvinnut turhia enää säästellä. Esport ei ratana todellakaan ole sieltä hitaimmasta päästä, mikä selittää suurelta osin noinkin vauhdikkaita aikoja tässä vaiheessa kautta. Taisipa olla nopeimmat 5x1000m mitä olen koskaan juossut vaikka takkiin tuli sekuntikaupalla viimeisessä vedossa...

Takkiin ottamisesta puheen ollen, mäkivedoissa sen vasta huomaakin kuka niitä on aiemmin tehnyt ja kuka ei. Puolentoista minuutin vedoissa melko rauhallisella vauhdilla hapot ovat nousseet korvia myöten ja pulssi on kevyesti kivunnut 170:n pintaan. Kroppa on ollut aika ihmeissään uudesta treeniärsykkeestä ja nyt tuntuu hapottavan jo rappujen ylös käveleminenkin.

Lauantaina on aika kiinnittää numerolappu jälleen rintaan legendaarisen Karhu -viestin merkeissä. Tiukilla oli tänäkin vuonna että saatiin joukkue kasaan. Millään huippuporukalla ei Moren, Obedin, Muukkosen ja Lipiäisen poissaollessa liikenteessä toki olla, mutta mukana kuitenkin. Varavaihtoehtonahan itselläni oli edustaa tulevaa (?) seuraani Pakilan Visan Veteraaneja, jossa olisi ollut ainutlaatuinen tilaisuus juosta Arskan kanssa samassa joukkueessa. Parin - tai no melkein kymmenen - vuoden takaa onkin jäänyt mieleen valmistava harjoitus kevään maantiekoitoksiin Arskan kanssa, jolloin legendaariset sanat kesken vetojen kuuluivat "lisää vauhtia" ja noin 30 metriä myöhemmin "ei kun mä hyydyn sittenkin". Saa nähdä onko lauantaina luvassa jotakin yhtä legendaarista kun mies päästetään kutososuudella irti.

Parempaa tekemistä

Viikon kulmakivet:

Ti ip. 10x90' yläm. /hölk alas + 6x100m yläm. /hölk. alas, yht 23km
Ke ap 8km ip. reipas 15km 3.37/km, yht 22km
Pe ip. 10x1km tiellä 3.10...2.57 /1,5, yht 18km
Su ap. 30km 4.39/km

Määrää viikkoon tuli yhteensä 160km, eli ihan kohtalaisesti. Tiistain mäkiharjoitus oli ensimmäinen kerta sitten viime syksyn, jolloin vedin ihan ex-tempore 10x1km /1km suunnilleen jyrkimpään mäkeen mitä Lahdesta löytyy. Ylipäätään mäkiharjoitteluni on ollut aina melko vähäistä, johtuen osittain sitkeistä akillesvaivoista jotka eivät mäkiharjoittelusta ole ainakaan parempaan suuntaan menneet. Koska tuntumaa mäkiharjoituksista ei ollut, valitsin todella loivan mäen jolloin vauhtiakin harjoitukseen tuli jonkun verran. Vastaavanlainen mäkiharjoitus on tarkoitus tehdä myös kahdella seuraavalla viikolla, jolloin voikin jo siirtyä hieman jyrkempään mäkeen.

Tiistain ja keskiviikon kokonaisrasitus nousi reippaan myötä niin kovaksi, että torstaina olin aivan pois pelistä ja päivä oli pakko ottaa todella kevyesti. Keskiviikon harjoituksen tein melko mäkisellä reitillä jossa mennään koko ajan joko pitkään loivaan nousuun tai laskuun. Melkein kehtaisi väittää, että tasaisella pätkällä juostuna vauhti olisi vastannut noin 5 sekuntia /km kovempaa vauhtia.

Perjantaina käytiin Rikun kanssa pohdintaa siitä, suunnataanko halliin vai tehdäänkö harjoitus pihalla. Kelin ollessa plussan puolella ja baanojen ollessa sulana, päädyttiin tekemään harjoitus ulkona, etenkin kun vauhdit olivat jokseenkin maltillisia. Etsinnän jälkeen Messilään menevältä tieltä löytyi melko tasainen kilometrin pätkä jolla harjoitus päästiin tekemään. Kelin oltua niukasti plussan puolella piti hakea fiilistä tekemällä harjoitus shortseissa, ja olihan siinä varmaan ohi menneille autoilijoille taas ihmeteltävää. Ensimmäisen tuntumaa hakevan 3.10:n jälkeen vauhti vakiintui tasolle 3.02-3.06, jonka jälkeen viimeinen mentiin pikkaisen alle kolmeen ilman ihan hirveää runttaamista. Sen verran tossujen alla irtohiekka pyöri ja pientä korkeuseroakin reitille mahtui, että olin vauhteihin tyytyväinen.

Tänään juoksin jo yhdeksännen vähintään 30km:n lenkin tälle vuodelle ja neljännen tähän kuukauteen. Sen verran kestävyys tuntuu parantuneen, että kolmekymppiset alkavat noin 4.30/km vauhdilla mennä jo melko rutiinilla. Toisin oli vielä pari vuotta sitten, jolloin viimeiset kilometrit olivat yleensä melko raskaista.

Seuraava viikko pitää tiistain ja keskiviikon osalta sisällään samat harjoitukset kuin kuluneellakin viikolla. Perjantaina on taas tiedossa tonneja kovemmalla intensiteetillä, jolloin suunnitelmissa on juosta 5x1000m 2.58...2.41 /3min, missä haastetta piisaa ihan riittämiin. Kisoja ei ole ohjelmaan nyt sen kummemmin katsottu, mutta Karhu-viesti kuuluu toki ohjelmaan jos sinne Siuntiosta voittava joukkue saadaan raavittua kasaan.

Hakunila jälleen

Neljä viikkoa on tultu kevättalvea eteenpäin SM-halleista, jolloin siis edellistä kertaa oli numerolappu rinnassa. Täysin tyytyväinen en missään tapauksessa voi tähän jaksoon olla, joskin muutamia hyviäkin harjoituksia on sekaan mahtunut. Viime viikon sairastelu ja muutama harjoitus huonommalla kululla aiheutti kuitenkin sen, ettei luotto kulkuun ollut täysissä kantimissa ennen kisaa.

Alkuviikkoon mahtui muutama kovempi harjoitus. Maanantaina juoksin 16km lähes myrskytuulessa ja kulku oli varsin tahmeaa. Keskivauhti oli päälle 3.50/km, vaikka sykkeet pyörivät 150:n pinnassa. Tiistain 22km:n jälkeen tein viikolle laitetut kovat tonnit keskiviikkona. Tarkoitus oli juosta 5x1000m siten, että aloitus 3.05:stä ja lopetus 2.42:een, mikä alkaa olla vauhtiskaalan ääripäässä tässä vaiheessa. Kolmen minuutin palautuksin lähdin harjoitusta laputtamaan, ja viimeinen meni loppuheittäytymisellä juuri siihen 2.42:een. Torstaina juoksin vielä 20km puolireippaasti eli noin 4.10/km, ja ehkä juuri sen vuoksi ei tänään olotila ollut ihan palautunut.

Hakunilassa keli oli varsin mukava, tuulta toki kuten aina, mutta ei mitenkään tavallisuudesta poikkeavasti. Tarkoitus oli 31 minsan alitusta lähteä hakemaan kun kerran marraskuussa oli mennyt jo 31.02. Alkumatkasta ei oikein kukaan halunnut lähteä pitämään vauhtia ja melkoinen lauma porukkaa laukkasi ensimmäiset 3 kilsaa 9.32:een. Se ei kummoista vauhtia ole kun Hakunilassa on ensimmäinen nopea kilsa usein menty pitkän matkaa alle kolmeen. Oma meno oli vauhdista huolimatta varsin tahmeaa ja sain tehdä yllättävän paljon tähänkin vauhtiin töitä. Siihen kun yhdistää heikon itseluottamuksen, ei itsestänikään ollut vauhtia kunnolla lisäämään.

Nelosen ylämäkikilsa mentiin aikalailla samaa vauhtia joten porukka hieman harveni. Puolimatkassa aika oli jotain 15.52 luokkaa Nummelan, Hytösen ja Kiptoon kanssa. Taisipa sieltä Hosio ilmoittaa väliajaksi 14.30 ja olisihan se mieluummin toki kelvannut. Tulomatkalla vauhtia alkoi pikkuhiljaa tulla lisää ja viimeistään kutosen jälkeen alettiin juosta tosissaan. Kenian kaveri kävi välillä kärjessä ja seiskan kohdalla Hytönen ja Nummela tippuivat hieman kyydistä. Kiptookin hyydähti hetken päästä ja jäin seiskan jälkeen yksin halkomaan tuulta. Jos en aivan väärin kelloani katsonut, niin väli 6-9km tuli aikalailla 9 minuuttiin eli jo huomattavasti parempaa vauhtia. Viimeiselle kilsalle jäi aikaa 2.58 jotta 31 minuuttia olisi alittunut, mutta viimeisellä noin 600 metrillä onnistuin hyydähtämään kokolailla pahasti ja vika kilsa kesti yli 3 minuuttia. Hytönenkin pääsi varsin lähelle ja paransi roppakaupalla ennätystään. Oma loppuaika oli siis 31.05, Tommilla 31.14 ja Akilla 31.31. Aikaan ei siis ihan tyytyväinen voi olla, mutta toisaalta jälkimmäinen 5km 15.10:een oli jo parempaa menoa. Kovin oli erilainen vauhdinjako suhteessa marraskuun juoksuun, jossa puolikkaat menivät 15.02 ja 16.00.

Treenit jatkuvat kohti tärkeämpiä koitoksia ja omaa motivaatiota nostaa sekin, että Marttisen Riku on palannut Salpausselän maisemiin. Tulossa siis toivon mukaan hyviä yhteistreenejä. Huomenna pistetään ne käyntiin kevyellä kolmekymppisellä. Sen jälkeen odotellaan mitä kaksikko Hänninen-Loikkanen keksii päittemme menoksi.

Sairastelua ja pitkää lenkkiä

Kovin on jälleen rikkonainen harjoitusviikko takana. Yksi oikein hyväkin harjoitus tuli tehtyä, viikkoon mahtui jopa kaksi 30km:n lenkkiä, mutta toisaalta sairastelun vuoksi viikkoon mahtui myös kolme lepopäivää. Juoksua neljään päivään tuli hieman yli 100km.

Maanantaina juoksin melko ex-tempore poikkeuksellisesti 30km aika reippaalla vauhdilla. Mitään tapaa ei todellakaan ole tarkoitus tehdä näin pitkistä ja vauhdikkaista lenkeistä, mutta kertaluontoisena se tuskin kaataa vielä kokonaisuutta. Hollolasta löytyi sula viiden kilometrin tienpätkä jota tuli jauhettua edestakaisin. Matkaa kertyi siis se 30km ja keskivauhti painui alle 4 minuutin kilometriä kohti. Kokonaiskuorma nousi toki melko kovaksi vaikka itse harjoitus menikin läpi ilman sen suurempia ongelmia.

Tiistaina tein jälkeenpäin ajateltuna viikon parhaan treenin, vaikka itse vetojen aikana tuntui siltä että kulku on täysin kateissa. Harjoituksena oli 5x2000m Pajulahdessa aikoihin 6.11-6.15. Harjoituksesta hyvän teki lyhyehköt puolentoista minuutin palautukset, sen verran on nimittäin eroa sillä, tekeekö treenin kolmen vai puolentoista palautuksin. Harjoitusvaikutusta - tai ainakin palautumista - hieman toki himmensi se, että viimeiset kaksi vetoa mentiin aivan maksimeilla...

Maanantain ja tiistain yhdistelmä teki heti tehtävänsä ja keskiviikkona olinkin sitten jo kipeänä. Seuraavan kerran pääsin kuluttamaan tossuja vasta lauantaina, jolloin juoksin kevyttä 12+13km. Eilen sunnuntaina juoksin jälleen 30km:n pitkän, tällä kertaa kuitenkin hyvin maltillista vauhtia ja kelikin oli märän lumen myötä sieltä raskaimmasta päästä.

Sairastelu on nyt onneksi selätetty ja alkaneen viikon suunnitelmana on tehdä kolme kovempaa harjoitusta. Tänään tarkoitus on juosta reippaalla (3.35-3.45/km) vauhdilla 16km verryttelyineen. Joko tiistaina tai keskiviikkona ohjelmassa on 5x1000m kovaa, ja olipa sinne laitettu viimeinen veto 2.42:een, joten tossu saa todella olla syönnillä jotta siihen päästään. Lauantain Hakunilan maantiekisa toimiikin sitten hyvänä testijuoksuna sen suhteen, missä tällä hetkellä mennään. Jos jäisi vaikka alle puoli minuuttia Henan puolikkaan väliajasta niin se olisi jo loistosuoritus...