Vuoristoviikon ulkoilut:
Ma ap. 12km 4.52/km + lihaskuntoa ip. 12km 4.48/km
Ti ap. 12km reipas 4.02/km, yht 18km ip. 10km 4.51/km
Ke ip. 16km 4.48/km sis. nopeusvetoja
To ap. 14km 4.35/km ip. 12km 4.48/km
Pe ap. 4x3km reipas 11.00...10.33 /2, yht 20km ip. 11km 4.46/km
La ap. 13km 4.50/km ip. 12km 4.39/km
Su ap. 30km
Vko yht. 180km.
Viikko on huomista pitkää lenkkiä vaille paketissa. Leirin ensimmäisten päivien mentyä palautellessa matkustuksesta, koetin tällä viikolla saada oikeata treeniäkin aikaan. Tehot jäivät juuri niin mataliksi kuin oli suunniteltukin, tossuja tuli sentään kulutettua viimekeväiseen tapaan. Sopeutuminen vuoristoon on sujunut melko mutkattomasti. Ainoat vaikeudet ovat oikeastaan olleet jokaisen lenkin alussa ja lopussa: kämpiltä kun lähtee, ensimmäiset 500m on kivikkoista ylämäkeä, ja vaikka menisi miten hissuttelemalla tahansa, niin puuskuttamaan pistää. Loppuosuus on puolestaan joka lenkistä tullut aivan helvetin lujaa, syytä voi vain arvailla...
Tiistaina eli neljäntenä päivänä korkealla tein ensimmäisen hieman kuormittavamman treenin, 12km reipasta. Kuoppaisilla teillä vauhti ei ainakaan päässyt karkaamaan käsistä kun piti varoa nilkkojen muljumista. Asvaltilla juostessa vauhti olisi ollut 10 sek/km kovempaa, mutta minnekäs tässä vaiheessa olisi vielä kiire. Keskisyke 152 oli 20 pinnaa enemmän mitä Suomessa vastaavassa vauhdissa, mikä kertoo hyvin lämpötilan, korkeuden ja reitin vaikutuksesta.
Perjantaina tein viikon toisen kovemman harjoituksen. Siinäkin oli tarkoitus pitäytyä reippaan puolella eikä vielä ahdistaa tosissaan. Sen verran piti sentään saada vauhtia lisää, että siirryin tekemään harjoituksen autotien laitaan. Ensimmäiset kolme vetoa juoksin 3.40/km -vauhdilla pulssin pyöriessä 155-160 haminoissa, eli noin 15 pinnaa Suomen vastaavia sykkeitä korkeammalla. Viimeisessä vedossa juoksin vikan kilsan 3.18 jolloin sykekin kävi jo 166:ssa eli 20 pinnan päässä maksimista. Itselläni on aina ollut vuoristossa helppo saada syke melko korkeisiin lukemiin, mutta toisaalta vaikea päästä niin kovaa että sykkeet lähentelisivät maksimeita, mikä on pienoinen ongelma lähempänä kisakautta. Verrattuna kevääseen tein silloin saman harjoituksen ilman palautuksia putkeen, joka toivottavasti kertoo enemmän sopeutumisvaiheesta kuin huonommasta kunnosta...
Leiri etenee nopeasti ja enää kaksi kokonaista treeniviikkoa aikaa sulattaa ruhoa. Ensi viikolla päästään jo siltäkin osin tekemisen makuun että tiistain 12km:n reippaan lisäksi ohjelmaan tulee torstaille 20km 4min/km -vauhtista juoksua sekä lauantaille aina yhtä nautinnollinen setti 10x1000m /2. Klapit ovat muuten kunnossa lukuunottamatta viime keväänäkin vaivannutta kiristelevää pohjetta, joka tuntuu aina epätasaisilla alustoilla tuottavan ongelmaa. Eiköhän se siitä asetu kun lisätään ulkoilun määrää.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti